Luonnossa liikkujien oikeudet saivat uuden, tasa-arvoisemman nimityksen.

Metsähallitus päätti kesäkuussa, että jokamiehenoikeudet ovat jatkossa jokaisenoikeudet. Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta nauttia luonnosta ja käyttää sen antimia riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Metsähallitus perustelee muutosta sillä, että luonnon edessä jokainen on yhdenvertainen ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille, ei vain miehille. Taustalla ovat myös Euroopan neuvoston sekä Suomen kielen lautakunnan kehotukset edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä. Nämä kehotukset on annettu jo 1990- ja 2000-luvuilla.

Oikeudet saivat alkunsa puolukkariidasta

Nimenmuutokselle oli jo aikakin, sillä itse asiassa saamme kiittää jokaisenoikeuksista erästä naista. Viime vuosisadan alussa ruokolahtelainen Ilma Lindgren oli puolukkaretkellä Saimaan saaristossa kolmen ystävänsä kanssa. Naiset päättivät pitää tauon ja piilottivat poimitut puolukat erääseen saareen risujen alle piiloon siksi aikaa, kun kävisivät lähitalossa kahvilla. Sillä välin maanomistaja löysi puolukat ja vaati niistä osaa itselleen siitä hyvästä, että ne oli kerätty hänen mailtaan. Naiset eivät suostuneet, ja maanomistaja takavarikoi kaikki marjat.

Ilma Lindgren suuttui tästä niin, että haastoi maanomistajan oikeuteen ja voitti oikeustaiston. Näin aina olemassa olleet jokaisenoikeudet saivat lain suojan.

Termi vakiintuu sitä käyttämällä

Metsähallitus on käyttänyt uutta sanamuotoa jo aiemmin esimerkiksi järjestöjen viestinnässä, mutta vasta nyt se on tehnyt asiasta virallisen päätöksen. Jokaisenoikeuksien ruotsinkielinen vastine allemansrätt säilyy ennallaan, sillä ruotsin kielen man-sana viittaa ihmiseen yleisesti.

Metsähallitus kannustaa muitakin organisaatioita viestimään jokaisenoikeuksista, jotta uusi termi vakiintuu käyttöön nopeammin. Siksi myös partiossa käytetään muotoa jokaisenoikeudet.

Jokaisenoikeudet pähkinänkuoressa:

Luonnossa saa…

  • liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen
  • ratsastaa maastoa vahingoittamatta
  • oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
  • veneillä, uida ja kulkea jäällä

Luonnossa ei saa…

  • haitata maanomistajan maankäyttöä
  • kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
  • ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
  • ottaa sammalta tai jäkälää
  • tehdä avotulta toisen maalle
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
  • roskata ympäristöä
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
  • häiritä eläimiä
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
  • pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella

lähde: luontoon.fi