Mistä sinun lippukuntasi hiilijalanjälki muodostuu? Kenties polttopuista tai johtajien yhteiskyydeistä lippukunnan leirille? Tulevaisuudessa niin lippukuntien kuin piirienkin on mahdollista laskea oma hiilijalanjälkensä partiolaisten omalla laskurilla.
Suomen Partiolaiset on julkaisemassa hiilijalanjäljen kartoitukseen tarkoitetun laskurin partiotoimijoiden käyttöön osana Hiilineutraali partio 2030-ohjelmaa. Jussi Tiihonen on yksi kolmesta partiolaisesta, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa tätä partion ensimmäistä hiilijalanjälkilaskuria. Tiihosen lisäksi laskurin tekoon ovat osallistuneet partion parissa vastuullisuusasiantuntijana työtä tekevä Suvi Tikka sekä toinen vastuullisuusryhmän jäsen Henni Pudas.
Miten Tiihonen sitten päätyi laskuria tekemään?
Vastuullisuusteemojen pariin hän ajautui partiossa ensimmäistä kertaa vuoden 2019 Johtajatulilla, jonka osalta Jussi laski tapahtuman hiilijalanjäljen. Sama toistui myös vuoden 2021 Johtajatulilla.
– Siitä, mitä olen oppinut hiilijalanjäljen laskemisesta näissä tapahtumissa, voisikin kehittää koko Suomen partiolaisten laajuisen yhtenäisen menetelmän, muistelee Tiihonen nykyisen hiilijalanjälkilaskurin syntyä.
Ja kyllähän tästä ideasta valmis laskuri syntyikin.
Kertoimet kertovat
Tyhjästä ei kuitenkaan kolmikonkaan tarvinnut laskurin tekoa aloittaa, vaan laskurin taustana toimivat jo tehdyt laskelmat sekä muiden toimialojen, kuten yritysmaailman vastaavat laskurit. Partiolaisten laskurissa verrattuna muihin laskureihin erona on kuitenkin se, että laskuri huomioi juuri partion kannalta mielekkäitä ja kiinnostavia teemoja, kuten kolon sähkösopimuksen tai retkipaikalle siirtymisestä syntyvät matkat.
– Laskurin toimintalogiikkana on yksinkertaisesti kysyä käyttäjältään, paljonko mitäkin toimintaa on tehty ja sen jälkeen kertoa valmiilla päästökertoimilla annetut tiedot, Tiihonen tiivistää.
Laskurin käyttämät päästökertoimet eivät myöskään ole tekijöiden keksimiä, vaan perustuvat aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Itse laskeminen tapahtuu Excel-sovelluksessa, jossa laskurin tietolaatikoihin täytetään valmiin pohjan vaatimat tiedot, joista laskuri automaattisesti kertoimia käyttäen laskee kunkin osa-alueen hiilijalanjäljen. Lopputuloksena on ohjelman tuottama kaavio, joka havainnollistaa hiilijalanjäljen kokonaisuutena, sekä sen, mistä osa-alueista se koostuu.
Jokaiselle jotakin
Hiilijalanjäljen laskeminen partion parissa saattaa olla rivipartiolaiselle jo tuttua suuremmista tapahtumista, kuten viime vuoden finnjamboree Kajolta. Suomen Partiolaisten uudessa laskurissa, tai oikeammin laskureissa, laskelmia voidaan toisessa laskurissa tehdä yksittäisistä tapahtumista ja toisessa taas vuosittaisesta jatkuvasta toiminnasta.
– Tavoite on se, että joka ikinen partiotoimija keskusjärjestöstä yhden ryhmän tasolle pystyisi käyttämään laskuria, Tiihonen valottaa.
Lippukunta- tai piiritasolla erilaiset asiat ovat hiilijalanjäljen laskennan kannalta relevantteja, joten eri tasoilla laskelmia tehdessä kaikkia laskurin pyytämiä tietoja ei tarvitse täyttää. Tiihonen kuvailee ison osan laskurin täyttämistä olevan juuri tiedonhakua erilaisista asioista, koska yksittäinen laskurin täyttäjä harvoin tietää etukäteen kaikkia laskennassa tarvittavia tietoja. Hiilijalanjälkilaskurin käyttö voikin siis samalla olla mielenkiintoinen oppimismahdollisuus.
Siitä, että laskuri on suunnattu näille kaikille toimijatasoille, on tulevaisuudessa yksi kiistämätön etu. Nyt sen avulla voidaan luoda kuva keskimääräisen suomalaisen lippukunnan sekä piirien hiilijalanjäljistä, ja laskea niiden avulla koko Suomen partiotoiminnan hiilijalanjälki.
Omat retket tarkasteluun
Laskurin julkaisun jälkeen Tiihonen vinkkaa lippukuntia aloittamaan laskurin käytön laskemalla yksittäisen retken hiilijalanjäljen. Yksittäinen tapahtuma on laskurin käyttöä aloittelevalle selkeästi rajattu ja konkreettinen kokonaisuus. Näin laskurin käyttöperiaate tulee tutuksi, jolloin lippukunnan jatkuvan toiminnan arviointi voi olla helpompaa.
– Laskuri antaa myös pohjaa tietopohjaiselle keskustelulle aiheesta ja sen kautta voidaan löytää ei vain kehityskohteita, mutta myös mahdollisuuksia, Tiihonen kuvailee.
Tulevaisuudessa hiilijalanjälkilaskurin käytöstä on myös mahdollisesti tulossa erilaisia esittelyjä tai koulutuksiakin, esimerkiksi Partion iltateessä. Tiihonen kertoo, että SP:n vastuullisuusryhmä auttaa mielellään laskurin täytössä, vaikkakin vastuu laskurin vaatimien tietojen etsimisestä onkin pitkälti partiolaisella itsellään. Ryhmä ei siis voi auttaa niinkään siinä, mitä laskuriin täytetään, vaan siinä, miten laskuria täytetään.
Ei vain partiolaisille
Laskuri on tällä hetkellä testauksessa lippukunnissa ja piireillä, ja sitä on tarkoitus kehittää saadun käyttäjäpalautteen pohjalta entistä paremmaksi. Laskurin ensimmäinen versio yleiseen käyttöön julkaistaan vielä syksyn aikana.
Tiihosella on myös ajatuksia laskurin tulevaisuudesta. Laskurin käyttö voisi esimerkiksi olla yksi Kestävästi partiossa -tunnuksen haun kriteereistä lippukuntatasolla. Tulevaisuudessa Tiihonen näkee laskurin mahdollisesti toimivan ei vain partiossa, vaan myös muissa harrastuksissa.
– Sehän olisi mahtavaa, jos partiolaiset olisivat yksi niistä edelläkävijöistä, ei vaan partion sisällä vaan myös ulospäin. Partioon on nyt tehty tällainen laskuri ja muut voisivat kenties harkita omalle harrastuskentälle samaa.
Lopuksi Tiihonen kiteyttää vielä mainiosti laskurin suurimman annin: ”Asioita, riippumatta niiden nykytilasta, pystyy tekemään vastuullisemmin jokainen tyyppi”