Partio-lehden lopetettua toimintansa Suomessa ei ole valtakunnallista journalistista partioteemaista mediaa. Joukko journalismista kiinnostuneita partiolaisia on vaiheikkaan alun jälkeen perustamassa uutta yhdistystä asian korjaamiseksi.

Vuonna 2020 Suomen Partiolaiset (SP) teki päätöksen, joka nousi uutisaiheeksi valtakunnan suurimmissa medioissa. SP päätti irrottaa lehtensä Partion medioiden journalistisuutta valvovasta Julkisen sanan neuvostosta ja päättää painetun lehden tuottamisen vuoden 2022 jälkeen.

Tiedon päästyä uutisiin se herätti heti vahvan vastareaktion. Monissa keskusteluryhmissä ja sosiaalisen median partiokanavissa päätös tyrmättiin täysin.

Päätöksen pyörtämiseksi tehtiin partiolaisaloite. Partiolaisaloitteet ovat kansalaisaloitteiden kaltaisia vetoomuksia, jotka SP:n hallitus käsittelee, mikäli ne saavat sata allekirjoitusta partiolaisilta. Aloite on tähän mennessä eniten allekirjoituksia kerännyt partiolaisaloite 554 kannattajalla ja se siirtyi käsittelyyn nopeasti.

Käsittelyssä SP kuitenkin piti päänsä. Partio-lehden tuotantoa ei jatkettaisi. Perustettiin kuitenkin projektiryhmä selvittämään uuden journalistisen median tarpeellisuutta. Tämä ryhmä antoi kipinän Partiojournalistien synnylle.

Otso Kurkela (vas.), Liisa Holmberg, Noora Kankare, Inari Tiainen ja Sanni Pohjannoro kuuluvat Partiojournalistien perustajajäseniin.

Liike alkaa ideasta

Uutta journalistista partiomediaa ei olisi ilman partiolaisaloitetta. Aloitetta jonka loi Sanni Pohjannoro, partioviestinnästä kiinnostunut partiolainen Helsingin Metsänkävijöistä. Pohjannoro oli mukana myös projektiryhmässä ja on nyt keskeinen henkilö syntyneessä Partiojournalistien yhteisössä.

Ennen aloitteen tekemistä Pohjannoro ei ollut juurikaan ollut tekemässä partiojournalismia. Aloite olikin enemmänkin päähänpisto. Uusi partiossa vaikuttamisen metodi muistui mieleen, ja kun kerran johonkin halusi muutosta niin aloitteen kirjoittaminen tuntui luonnolliselta.

– Nyt jos tekisin aloitteen uudelleen niin ehkä perustelisin vähän huolellisemmin, silloin vain sanoin että journalismi takaisin kiitos. Ja ne kannatusluvuthan meni täyteen jossain tunnissa, Pohjannoro naurahtaa.

Pohjannoro koki aloitteen tehtyään velvollisuudentuntoa viedä asia maaliin, joten hän liittyi projektiryhmään, joka selvitti partiojournalismin tarpeellisuutta Partio-lehden jälkeen. Projektiryhmän esitettyä sitä, että järkevintä olisi perustaa erillinen yhdistys tekemään lehteä SP hyväksyi esityksen. Pohjannoro lähti vielä tähänkin toimintaan mukaan.

Korkeat toiveet, pieni budjetti

Projektiryhmän selvitystyön aikana selvisi, että vaikka valtaosa partiolaisista halusi journalistista sisältöä partiosta, kaikki eivät aivan tajunneet mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi merkittävä osa vastaajista halusi journalistisen kanavan, jossa SP:n puheenjohtaja saisi kuitenkin päättää mitä julkaistaan.

– Siitä sitten heräsi meille sellainen ajatus, että tässä voisi olla paikka mediakasvatukselle, koska ei ole ihan helppo asia määritellä, mitä journalismi on, Pohjannoro kertoo.

Kaksi projektiryhmän jäsenistä päätti lähteä mukaan perustamaan uutta yhdistystä partiojournalismin tuottamiseksi. Kaksi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi. Niinpä vahvistuksia joukkoon lähdettiin hakemaan suomalaisen partiotaidon keskittymästä. Nimittäin HC-partiolaiset Facebook-ryhmästä.

Partiojournalistit ovat alkaneet levittää tietoa projektista jo ennen yhdistyksen perustamista.

Näin muodostuneella yhdentoista hengen “ydinryhmällä” lähdettiin uutta ja uljasta partiomediaa visioimaan. Rajana vain taivas.

Toinenkin rajoite kyllä pian nousi esiin. Julkaiseminen maksaa, eikä mahtavia rahasummia todennäköisesti ollut ainakaan alkuun tiedossa.

Niinpä sopivaksi median tyypiksi valikoitui verkkojulkaisu. Vaihtoehtona se oli ylivoimainen, sillä se on printtiä edullisempi ja mahdollistaa monenlaisen sisällön tuottamisen. Jos mukaan saataisiin esimerkiksi audiovisuaalisen journalismin osaaja, voisi hänkin tuottaa sisältöä helposti verkkoon.

Printtilehden mahdollisuutta ei kuitenkaan ole suljettu pois, jos yhdistys alkaa tulevaisuudessa saamaan riittävää rahoitusta. Tätä se voisi saada esimerkiksi kannatusjäsenmaksuina, lahjoituksina tai mainostuloina.

Pohjannoro uskaltaa luvata, että yhdistys perustettaisiin ja median päätoimittajat nimettäisiin jo tämän kevään aikana. Parhaimmillaan sisällöntuotanto voi alkaa vielä ennen vuoden loppumista.