Lähes jokainen lehtiä lukenut on kuullut Tyynenmeren keskellä kelluvasta muovilautasta, mutta valitettavasti meidän Itämerelläkin muoviroska on yhä suureneva ongelma. Viime talvena (7.11.2017) Yle uutisoi Tukholman yliopiston tutkimuksesta, jossa oli todettu, että Tukholman saariston pintavesissä on lähes yhtä paljon muovia kuin Kalifornian suurkaupunkien rannoilla. Muovi kulkeutuu meriin monista eri lähteistä, niin kaduille heitetyistä roskista kuin pestävistä vaatteista sekä kosmetiikkatuotteista.
Pesuainevalinnalla on merkitystä
Kotona jätevedet päätyvät jätevedenkäsittelylaitoksiin, missä vesi yritetään puhdistaa. Veneissä tai leireillä tällaista järjestelmää ei useinkaan ole, vaan kaikki ravinteet ja myös mikromuovit joutuvat suoraan maaperään tai vesistöihin. Vaikka varaisi saaristosta saunan peseytymistä varten, viemäröintejä ei välttämättä löydy. On siis syytä miettiä, millaisia saippuoita ja muita pesuaineita pakkaa mukaan retkille ja purjehduksille. Valitettavan monissa pesuaineissa on muovia.
Retkien ja purjehdusten ympäristövaikutuksia voi miettiä porukassa jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi se, mitä pakataan mukaan, ja mitä syntyville jätteille tehdään, on hyvä päättää jo etukäteen. Mobiililaitteisiin löytyy CosmEthics-sovellus, jonne on listattu eri tuotteiden sisältämiä aineita. Oman profiilin tekemällä voi helposti skannata, löytyykö tuotteesta esimerkiksi muovia. Sovellusta on helppo käyttää vaikka kauppareissullakin. On tärkeää muistaa samalla pohtia, miten retken aikana syntyvä jäte saadaan kuljetettua sille tarkoitettuun paikkaan, sillä roskathan eivät ikinä kuulu luontoon.
Satahanka XIII:n saaristolahdessa Itämeri pääosassa
Myös tulevan kesän Satahangalla mietitään ympäristöasioita.
– Saaristolahdessa keskitytään Itämereen niin biologian kuin historiankin merkeissä. Pohdimme yhdessä, mitä voimme tehdä Itämeren hyväksi, ja tutkimme sen eliöstöä. Leirillä pääsee muun muassa ihmettelemään planktonia mikroskoopeilla, kertoo Satahanka XIII:n saaristomestari Riikka Putkonen mikkeliläisestä Ekin Partio -lippukunnasta. Leirillä Riikka vastaa saaristolahden ohjelmasta. Hommiin kuuluvat esimerkiksi rastien eli poukamien suunnittelua sekä kymppien ja tekijöiden pestaamista.
Satahanka-tunnelmaan voi valmistautua jo etukäteen tekemällä ennakkotehtäviä, jotka löytyvät Satahanka XIII:n nettisivuilta. Niistä löytyvät esimerkiksi ohjeet biomuovin tekoon, ja pohdiskelevia kysymyksiä vaikka mikromuoveista.
– Ennakkotehtävien on tarkoitus valmistaa leiriläisiä tulevaan leiriin ja herättää ajatuksia. Jos on jo vähän kartalla aiheista, ohjelma sujuu jouhevammin leirillä, avaa Riikka ennakkotehtävien tarkoitusta.
Myös kesän muihin retkiin ja purjehduksiin voi valmistautua Satahangan ennakkotehtävillä, sillä ihminen aiheuttaa samat ympäristövaikutukset retken nimestä riippumatta.
– Satahangalla tarkoituksena on, että kaikki leirille osallistuvat tarpojat ja samoajat pääsevät saaristolahteen. Vanhemmille järjestetään myös iltaisin mahdollisuus päästä kokeilemaan joitakin lahden aktiviteettejä, kuten Itämeri-huonepakopeliä. Saaristolahdessa teemme yhteistyötä WWF:n kanssa ja ajatus on opastaa osallistujia aiheeseen liittyen. Rastia pelkästä mikromuovista ei ole, mutta se seikkailee muiden aiheiden joukossa, Riikka kertoo. — Kannustan kaikkia lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan ohjelmaan. Ja jos esimerkiksi Itämeren suojelu kiinnostaa enemmänkin, tule juttelemaan. Parasta on, kun saadaan aikaan hyvä keskustelu mielenkiintoisesta aiheesta. Saattaa vaikka tulla uusia ideoita, kuinka pelastaa Itämeri!
Jos jo ennen leiriä tulee mieleen ajatuksia tai vinkkejä aiheeseen liittyen, niitä olisi kiva kuulla! Tätä juttua voi käydä kommentoimassa vaikka Repolaisen Instagramissa aiheeseen liittyvän kuvan alla.
Lähteet ja lisätietoa:
yle.fi
medium.com/@johannakohvakka
