Ympäristönsuojelu on yhä enemmän esillä niin mediassa kuin ihmisten puheissakin, eivätkä partiolaiset ole poikkeus. Meripartiotoiminnassa on helppo huomata esimerkiksi haavoittuvan Itämeren saastuminen ja aihe on varmasti puhuttanut monissa lippukunnissa. Mitä me partiolaiset voimme tehdä oman meremme ja toimintaympäristömme suojelemiseksi?

– Ilmastonmuutos ja merten suojelu ovat keskeisiä teemoja lippukuntamme toiminnassa, kertoo Martta Soini Nuotiotytöistä.

– Mielestäni meripartion tulisi kasvattaa nuorista sekä vastuullisia että esimerkillisiä merenkulkijoita. Partiolaiset nähdään ulkopuolisten silmin tyypillisesti luonnon ystävinä. Jos emme itse tee muutosta omassa toiminnassamme, emme voi myöskään odottaa muutosta muiden huviveneilijöiden toiminnassa, sanoo Martta.

Nuotiotyttöjen vinkit kestävämpään veneilyyn

– Kuluneen kesän matkapurjehduksilla Gotlantiin muun muassa kierrätimme kaikki materiaalit veneellämme Pranstakalla. Monet valittelevat veneessä kierrättämisen hankaluutta tilan puutteen vuoksi. Yhtä paljon roskat vievät tilaa useammassa pienessä astiassa kuin yhdessä isossa, sanoo Martta.

– Jätteiden lajittelupisteitä löytyy jo monista satamista. Ainakin Pidä saaristo siistinä ry:n jätepisteissä lajitellaan sekajätteen lisäksi lasi-, metalli- ja paperijäte. Helppo kierrätysastia veneeseen joka roskatyypille on vaikka kannellinen ämpäri tai muoviastia.

Jätteiden asiallinen loppukäsittely onkin tärkeää, sillä muoviroskat ovat suurin roskatyyppi Suomen rannoilla. Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa toteutetussa Marlin-hankkeessa huomattiin, että Suomen rannat olivat roskaisimmat ja 60% roskista oli muovisia. Roskaantuminen ei kuitenkaan ole Itämeren ympäristöongelmista tällä hetkellä se pahin, vaan rehevöityminen vaikuttaa jo meidän kaikkien kesänviettoon esimerkiksi suurina sinilevälauttoina vuoden parhaaseen veneilyaikaan.

– Tyypillistä veneellämme Pranstakalla on, että astiat tiskataan erillisissä vadeissa ja tiskivedet kannetaan rantaan. Jos on tiskattava merellä, lautaset syödään putipuhtaiksi, pyyhitään ennen tiskausta ja käytettään biohajoavaa tiskiainetta, Martta kertoo.

– Sillä on suuri vaikutus, miten pesuvesiä käsittelee vesistöjen läheisyydessä. Suoraan vesistöön päästetyt pesuvedet rehevöittävät vesistöjä huomattavasti enemmän kuin maaperän läpi suodatetut, joten vaikka vesiä ei olisi mahdollista kaataa viemäriin, ne kannattaa kaataa maahan mieluummin kuin suoraan mereen. Veneillessä kannattaa aina tarkistaa myös omat mukaan otettavat saippuat ja hygieniatuotteet, jotta ne olisivat biohajoavia eivätkä sisältäisi mikromuoveja.

Muuttamalla ajattelua voi muuttaa maailmaa

Purjehduskausi ei kuitenkaan kestä ihan koko vuotta, ainakaan Itämerellä purjehtivilla. Ajattelutapojen muuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa ympäri vuoden. Ympäristöasiat kannattaakin muistaa myös koloiltoja suunnitellessa, jotta asiat ovat tuttuja jo veneelle lähdettäessä. Viikkotoimintaan ympäristöaiheita on helppo nostaa esimerkiksi tekemällä panda-suoritusmerkki ryhmän kanssa. Yhtenä teemavaihtoehtona merkkiä tehdessä on vesi, siinä sekä tutustutaan rantojen eliöstöön että tehdään konkreettisia tekoja rantojen ja vesistöjen hyväksi.

Aina toimintamallien muuttaminen kestävämmäksi ei käy käden käänteessä. Sen on huomannut myös Martta:
– Monella lippukunnalla on syvään juurtunut tapa toimia tietyllä tavalla ja yksittäinen lippukuntalainen voi kokea vaikuttamismahdollisuudet vähäisiksi. Kannattaa kuitenkin omalla esimerkillä lähteä muuttamaan muidenkin ajattelutapaa!