Jos 7-vuotias Leo-Pekka Tähti olisi kiinnostunut partiosta, hän olisi luultavasti liittynyt Väinän Vartijoiden sudenpentuihin.
Itä-Porissa Väinölän asuinalueella teini-ikäiseksi kasvanut Tähti ei kuitenkaan löytänyt tietään lippukunnan kololle. Sen sijaan vapaa-ajan täytti urheilu.
– Urheilu vei miehen mukanaan. Ihan ensikosketus tapahtui koripallon parissa. Sen jälkeen uin, pelasin lentopalloa ja tennistä. Koulun liikuntatunneilla kuvioon astuivat mukaan pesäpallo, telinevoimistelu ja muut hässäkät, ja 14-vuotiaana paukutin puolimaratonin normaalilla pyörätuolilla, Tähti listaa.
Toisten huomioon ottaminen tärkeää
Nyt 34-vuotias Tähti tunnetaan yli 20 miesten pyörätuolikelauksen arvokisamitalia Suomeen tuoneena ammattiurheilijana.
Partiota Tähti ei ole löytänyt vielä tähän ikään mennessä, mutta viime syksynä hän päätti vastata myöntävästi kutsuun Lounais-Suomen Partiopiirin järjestämän Framil 2018 -suurtapahtuman suojelijaksi. Miksi?
– Arvomaailmat kohtasivat. Tapahtuman suojelijaksi lähteminen tuntui luontevalta, sillä tasa-arvo ja toisten ihmisten huomioon ottaminen ovat minulle tärkeitä asioita, Tähti sanoo.
Ennakkoluulot seurana uran alussa
Tähti toteaa, että tasa-arvo liikuttaa ja koskettaa pyörätuolissa istuvaa väkisinkin. Urheilupiireissä on Tähden mukaan tapahtunut valtava asennemuutos parissakymmenessä vuodessa.
– Kun aloittelin uraani vuosina 1998–1999, kukaan ei tiennyt paraurheilusta oikein mitään.
Pahimmat ennakkoluulot sijoittuvat juuri Tähden uran alkuun.
– Kun minun piti liittyä yleisurheiluseuraan, Porin seudulla suhtauduttiin nihkeästi paraurheilijaan. Lopulta löysin oman seuran Porin Tarmosta, jota edustan edelleen. Vaikka Tarmo ei lukeudu Suomen rikkaimpiin seuroihin, haluan olla lojaali seuralle, joka antoi nuorelle miehelle mahdollisuuden.
Hallitseva Vuoden yleisurheilija
Nyt Tähti on hallitseva Vuoden yleisurheilija. Hän haluaa omalla esimerkillään osoittaa, että unelmiin uskominen kannattaa, vaikka välillä eteen tulisi takapakkia.
Vastoinkäymiset ovat porilaisurheilijan mielestä osa kasvua. Jos Tähti epäonnistuu, hän haluaa todistaa itselleen pystyvänsä parempaan.
– Se, miten epäonnistumisista selviää, on ratkaisevaa. Kaikki on mahdollista, kun on valmis tekemään töitä.
Tähti kannustaa tavoittelemaan unelmiaan pala palalta.
– Minäkään en haaveillut kakarana olevani Vuoden urheilija, mutta niin kävi, monien sattumusten summana. Omalla kohdallani ratkaisevaa on ollut sellaisen asian löytäminen, jota todella haluan tehdä ja josta saan intohimon kiksejä.
Tähtäimessä EM-kilpailut
Leo-Pekka Tähti tähtää tällä hetkellä Berliinin vuoden 2018 EM-kisoihin. Uran päätepiste häämöttää Tokiossa vuonna 2020, mutta kesäparalympialaisten jälkeen kalenterissa on tyhjää.
Saattaa olla, että Kuortaneen urheiluopistossa pari vuotta sitten valmentajan ammattitutkinnon suorittanut Tähti työllistää itse itsensä.
Se on ainakin varmaa, että hän haluaa tehdä urheilu-uran jälkeen jotain sellaista, johon suhtautuu yhtä intohimoisesti kuin urheiluun.
Yksinkertaisia asioita haaveissa
Tähti toteaa, että urasta jää joka tapauksessa käteen älytön rikkaus. Hän on urastaan avoimesti ylpeä.
– Olen saavuttanut kaiken, minkä olen halunnut. Tässä vaiheessa kaikki tulevat saavutukset ovat pelkkää plussaa, hän sanoo.
Unelmiin uskominen on kannattanut. Juuri tämä oli syy sille, että Framil 2018 -tapahtumajohtajat pyysivät Tähteä tapahtuman suojelijaksi. Miltä se tuntuu?
– Hienolta tietysti, Tähti hymyilee.
– On upeaa, jos joku samasta haaveileva pystyy samaistumaan minuun.
Suomen luontoa on Espanjan lämmössä ikävä
Suomen luonto merkitsee Tähdelle paljon. Arvostus on vain kasvanut niinä talvina, jotka Tähti on viettänyt Espanjassa treenaten.
– Kun olin pikkupoika, reissasimme perheen kesken asuntovaunulla Lapissa ja Norjassa. Luonto on siellä sikamakeeta, mutta koska olen treenannut talvet Espanjassa, en ole ehtinyt pohjoiseen.
Vaikka pyörätuoli rajoittaa liikkumista metsissä ja kallioisilla merenrannoilla, mies ei ole antanut sen haitata. Silloin, kun Tähdelle tarjoutuu mahdollisuus, hän menee metsään.
– Puiden kohinan ja eläinten keskellä vallitsee aina oma rauhansa, hän perustelee.
– Pidän siitä, että Suomessa on edelleen neljä vuodenaikaa, joista jokaisena luonto pääsee oikeuksiinsa. Kunnon talvea on Espanjassa ikävä.
Leo-Pekan vinkit Porin-visiitille
- Jos ei sada vettä, mene Yyteriin. Hiekkaranta on yksi Pohjoismaiden pisimmistä.
- Kauniilla ilmalla kannattaa pyörähtää myös Kirjurinluodossa. Kirjuri on sopiva paikka auringonottoon.
- Porin kesän parhaimpia tapahtumia ovat Pori Jazz ja Suomi Areena. Jazzit on massiivinen tapahtuma, mutta pidän nykyisin Suomi Areenan keskusteluista jopa enemmän kuin jazz-hulinasta.
