Matkapurjehdukset eli matkikset ovat erottamaton osa meripartiolaisten kesäohjelmaa. Myös Turun Partio-Sissien partiovene Merisissi on heinäkuussa purjehtinut pitkin Itämerta. Purjehdukset ovatkin monen meripartiolaisen kesän kohokohta – jopa siinä määrin, että vain yksi matkis kesässä ei riitä. 

– Tänä kesänä Merisissillä järjestettiin 4 kappaletta matkiksia. Minä osallistuin kahdelle niistä. Kaikki purjehdukset olivat viiden päivän mittaisia Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan saaristossa pyöriviä, kertoo Eero Mäenpää Turun Partio-Sisseistä. Eero on yksi noin 60 partiosissistä, jotka kesän matkiksille osallistuivat.

– Merisississä on punkkapaikkoja 16 hengelle ja vene tulee yleensä täyteen, sanoo Eero. Turun Partio-Sissien lippukunnanjohtaja Toni Routamaa vahvistaa, että myös tänä vuonna kaikki purjehdukset olivat täynnä.

Korona vaikutti purjehdussuunnitelmiin

Jo toinen perättäinen koronakesä on vaikuttanut myös purjehdusten toteuttamiseen ja suunnitelmia on mietitty tilanteeseen sopiviksi. Kaikki purjehdukset on kuitenkin pystytty järjestämään suunnitellusti.

– Koronan vuoksi purjehduksien pituudet ovat puolittuneet perinteisestä 10–14 päivästä viiteen päivään, sanoo Eero.

– Purjehdukset onnistuivat koronasta huolimatta erinomaisesti. Tänä kesänä olemme pysytelleet Suomen aluevesillä. Viime kesän tapaan järjestimme vain ”lyhyempiä” viiden päivän matkiksia. Jokaisen matkiksen välissä vene oli tyhjillään vähintään kaksi vuorokautta, lisää Toni.

Uusi satamakirja käytössä

Turun Partio-Sissit ovat vuosikymmeniä julkaisseet omaa Suuri Satamakirja -kirjasarjaa, johon kuuluu neljä teosta Itämeren eri alueista. Tänä vuonna on julkaistu uusi painos Ahvenanmaan satamakirjasta. Kirjat ovat kovassa käytössä myös lippukunnan omalla veneellä.

– Mitään traditioita jokavuotisista purjehdusreiteistä ei ole päässyt syntymään, sillä pyrimme pitämään matkikset erilaisina ja kohdistamaan ne aina eri paikkoihin, kertoo Eero.

– Meidän kippareillamme on aina melko vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa omat purjehduksensa. Vain lähtö- ja viimeinen satama on yleensä päätetty ennalta päällystöseminaarissa alkuvuodesta. Tänä ja viime vuonna olemme koronan takia pysytelleet Suomen vesillä, ja siksi lähtö ja paluu ovat tapahtuneet veneen kotisatamassa Heinänokassa. Tänä vuonna jokainen kippari kuitenkin suuntasi Ahvenanmaalle, koska kaikki halusivat testata uunituoreen Ahvenanmaan satamakirjamme jotakin kohdetta, sanoo Toni.

– Aikaisempina vuosina olemme aluksellamme kiertäneet ympäri Itämeren rantoja aina Pohjanlahdelta Saksan rannoille asti, lisää Eero.

Hangossa kesän paras uimaranta

Vaikka purjehduksille lähdetään ensisijaisesti purjehtimisen takia, satamakäynnit ovat kiinteä osa purjehduksia. Niiden aikana miehistöllä on mahdollisuus tutustua satamakaupungin tai -kylän nähtävyyksiin. Yksi purjehdusten parhaista asioista onkin päästä käymään erilaisissa paikoissa. Kesäpurjehduksilla myöskään hyvien uimapaikkojen tärkeyttä ei voi vähätellä.

– Purjehduksella parasta oli hyvän porukan kanssa ajan viettäminen ja uusiin paikkoihin tutustuminen. Kaikki käyntikohteet olivat omalla tavallaan mukavia. Eniten pidin Hangosta, sillä siellä en ole siellä juuri käynyt. Hangossa tutustuimme kauniiseen kaupunkiin ja uimarantaan. Vietimme myös aikaa lippukuntamme omassa saaressa Hålskärissä, jossa paistoimme lettuja ja saunoimme, sanoo Eero.

Maileja matkiksilla aina kertyy, ja siksi navigoinnin ja purjehtimisen lisäksi purjehduksilla on aikaa harjoitellaan monia muitakin merimiestaitoja.

– Tutkimme matkiksella saderintaman pilviä luonnossa ja niiden perusteella päätimme, minne emme haluaisi mennä, kertoo Eero. Syksyn saapuessa saderintamien tunnistamisesta tulee olemaan hyötyä, sillä tämän vuoden purjehdukset eivät suinkaan ole vielä ohi.

– Syksy on täynnä viikonloppu- ja iltapurjehduksia, joille olen ajatellut ilmoittautua, sanoo Eero.