Turun arkkihiippakuntaan valitaan uusi piispa – millaisia ovat ehdokkaat?

Marras-joulukuussa käydään Turun arkkihiippakunnan piispan vaalit. Monella piirin alueen partiolippukunnalla on taustayhteisönään evankelisluterilainen seurakunta. Koska piispa tukee ja ohjaa papistoa ja edistää seurakuntien toimintaa on partiolaisille merkitystä sillä, kuka piispana toimii. Piiri esitti ehdokkaille kysymyksiä muistuttaen samalla partiolaisten merkityksestä osana hiippakuntaa. Saadut vastaukset saattavat myös helpottaa ainakin partiotaustaisten äänioikeutettujen ehdokasvalintaa. 

Ensimmäinen vaalipäivä on torstaina 5.11.2020. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaalikierros käydään torstaina 3.12.2020.

Mitä piispa tekee? 
Piispa tukee ja ohjaa papistoa sekä edistää seurakuntien toimintaa. Hän johtaa hiippakunnan toimintaa työtovereinaan tuomiokapitulin henkilökunta ja toimii tuomiokapitulin istunnon puheenjohtajana. Piispa on myös piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen jäsen. Hän on hiippakuntansa hengellinen johtaja ja osallistuu hiippakuntansa alueella yhteiskunnalliseen keskusteluun. Piispan tehtävään kuuluu myös yhteistyö alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Miten piispa valitaan? 
Piispa valitaan äänestyksellä, jossa äänioikeutettuja ovat kaikki arkkihiippakunnan papit ja lehtorit, sekä seurakuntaneuvosten ja kirkkovaltuustojen valitsemat maallikkoedustajat. Yhteensä äänioikeutettuja on 1192. Edustajista puolet on maallikkoedustajia. Sekä papeissa että maallikkoedustajissa on useita partiotaustaisia äänioikeutettuja.

Miksi piispan vaali vaikuttaa partiolaisiin? 
Monella piirin alueen partiolippukunnalla on taustayhteisönään evankelisluterilainen seurakunta. Koska piispa tukee ja ohjaa papistoa, sekä edistää seurakuntien toimintaa, on partiolaisille merkitystä sillä, kuka piispana toimii. 

Millaisia henkilöitä on ehdolla piispaksi? 
Piiri lähestyi ehdokkaita tavoitteena muistuttaa partion tärkeydestä osana hiippakuntaa ja toisaalta toivoen vastausten helpottavan ainakin partiotaustaisten änioikeutettujen äänestysvalintaa. 

Kaikki neljä ehdokasta, Kaisa Huhtala, Heikki ArikkaJouni Lehikoinen ja Mari Leppänen vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kerro lyhyesti, kuka olet?
  2. Miksi olet asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispaksi?
  3. Onko Sinulla itselläsi partiotaustaa, mitä ajatuksia partio sinussa herättää?
  4. Mikä sinusta on partion rooli yhteiskunnassa?
  5. Miten kehittäisit partion ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyötä hiippakunnan alueella?
  6. Kuvaile itseäsi johtajana.

Kerro lyhyesti, kuka olet?  

Olen Kaisa Huhtala, Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra. Olen naimisissa ja minulla on aikuinen tytär. 

Miksi olet asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispaksi?  

Kuuntelin kutsua lähteä tähän vaaliin mukaan. Haluan tuoda esille kirkon ykseyden tärkeyttä ja kunnioittavan kuuntelemisen ja keskustelun merkitystä. Ihmisoikeudet ja heikommassa asemassa olevien ihmisten puolesta puhuminen on minulle tärkeää. 

Onko Sinulla itselläsi partiotaustaa, mitä ajatuksia partio sinussa herättää?  

Minulla ei ole partiotaustaa. Ulvilassa, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni, ei tuolloin ollut vahvaa partiotoimintaa. Olen tehnyt paljon yhteistyötä Meri-Porin Partion, Teljän Tuikkeiden ja Väinän Vartijoiden kanssa. Partio herättää minussa mielikuvan vahvoista ja aktiivisista osaajista. 


Mikä sinusta on partion rooli yhteiskunnassa?  

Kasvattaa ajattelevia, itsenäisiä ja toimintakykyisiä lapsia ja nuoria sekä ottaa kantaa yhteiskunnassa erityisesti toisen ihmisen kunnioittamiseen ja luonnon tilaan. 


Miten kehittäisit partion ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyötä hiippakunnan alueella?  

Säännöllinen keskusteluyhteys, joka mahdollistaisi yhteiset kannanotot ja toiminnan ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa asioissa sekä lasten ja nuorten kasvuympäristön haasteissa. 

Yhteistyösopimusten tekemiseen olisi syytä kannustaa seurakuntia ja lippukuntia. Seppo-toimintaa olisi tärkeää yhä kehittää samoin kuin yhteistyötä suurleirien suhteen.  


Kuvaile itseäsi johtajana. 

Olen osallistava ja vastuuta jakava johtaja. Pidän erityisen tärkeänä keskustelua, miltä pohjalta päätöksenteko sitouttaa osalliset. Haluan saada laajat taustatiedot sekä ihmisiä kuulemalla että perustiedot asiasta hankkimalla. 

Kerro lyhyesti, kuka olet?  

Hei, olen Heikki. Tällä hetkellä toimin Malmin seurakunnan kirkkoherrana. Olen kotoisin Turusta, jossa meillä on edelleen toinen koti. Perheeseeni kuuluu vaimoni Laura Arikka ja kolme poikaa.  

Miksi olet asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispaksi? 

Useat seurakuntalaiset, luottamushenkilöt (mm. partiolaisia) ja kirkon työntekijät pyysivät minua asettumaan ehdolle. Olen ollut aktiivinen yhteiskunnassa, kirkossa ja maailmalla. Minulla on erittäin vahva johtamiskokemus, pitkä nuorisotyön historia, uudistava ote sekä kokemusta erilaisista työtehtävistä ja luottamustoimista. Sen vuoksi uskon, että olisin hyvä, vertainen tuki hiippakunnan seurakunnille nyt ja tulevaisuudessa. 

Onko Sinulla itselläsi partiotaustaa, mitä ajatuksia partio sinussa herättää? 

Partio herättää minussa oikein lämpimiä ajatuksia ja muistoja. Vaimoni on ollut aktiivipartiolainen pitkään ja myös poikani harrastivat partiota. Olen itse toiminut pitkään NMKY:ssä ja näissä toimijoissa on jotain samaa. Olen myös ollut nuorempana aktiivinen kiipeilijä, meloja ja eräilijä. Olen purjehtinut lapsesta asti Saaristomerellä ja Itämerellä. Sitä teemme perheeni kanssa edelleen. Kaikenlainen luonnossa liikkuminen ja siihen kannustaminen on mielestäni äärimmäisen tärkeää. Raisiossa toimiessani nostin partiolaiset seurakuntaneuvostoon tekemään päätöksiä ja kantamaan entistä enemmän vastuuta yhteisistä asioista. Toimin näin myös Malmin seurakunnassa. Minusta on tärkeää, että partiolaisia mukana kirkon ja seurakuntien päätöksenteossa. Arvostan partiolaisten aktiivisuutta, yhdessä tekemistä, vapaaehtoistyötä sekä hyvää luontosuhdetta. Partio on sekä kirkon sisällä toimiva suurin vapaaehtoisten liike että kirkon kasvatuksen keskeisiä kulmakiviä. Olen toiminut vuosia partiorippikouluissa (PäPa) pappina. Viimeksi olin partioleirillä edelliskesänä Viikin Vesikkojen kanssa.  


Mikä sinusta on partion rooli yhteiskunnassa?
 

Mielestäni se on erittäin vahva - ja on vahvistunut viime vuosina. Partion tehtävänä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia ja siinä liike on onnistunut hyvin. Vaikka partioharrastus jäisi, on monella yhteiskunnallisesti aktiivisella ihmisellä partiotaustaa ja lämpimät muistot toiminnasta. Edelleen partiolaisiin tukeudutaan, kun halutaan luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa saadaan aikaiseksi. Maailmalla partioliike on usein yhteiskunnallisesti vieläkin keskeisemmässä roolissa, vahvistaen esimerkiksi nuorten, tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia vaikuttaa omassa yhteiskunnassaan. Lisäksi partiolaiset ovat yleensä ensimmäisenä paikalla auttamassa, kun yhteiskuntaa kohtaa jokin odottamaton tapahtuma tai silloin, kun täytyy kääriä hihat luonnon ja ympäristön hyväksi. Partioliike on ollut myös edelläkävijä ruohonjuuritason uskontodialogissa. Kaikkea tätä kutsutaan kirkossa lähimmäisenrakkaudeksi. Partiolaiset tekevät hienolla tavalla tuon perinteisen sanan todeksi. 


Miten kehittäisit partion ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyötä hiippakunnan alueella? 

Toimisin aivan samoin, kuten aiemmissakin tehtävissäni Raision kirkkovaltuustossa, kasvatuksen teologina Turussa ja nyt Malmilla: vahvistaisin yhteistyötä paikallisten partiolaisten kanssa. Partiolaiset ovat tärkeä kumppani kirkon työntekijöille ja monet toimivat myös luottamushenkilöinä. Pitäisin tärkeänä säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä Lounais-Suomen Partiopiirin ja alueen lippukuntien kanssa. Partioliikkeestä voisimme kirkon työntekijöiden kanssa ottaa enemmänkin mallia siitä, miten nuoret toimivat aktiivisesti lasten ja nuorten hyväksi vapaaehtoispohjalta. Lisäksi kuuntelisin mielelläni, mitä toiveita teillä on yhteistyöstä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Miten voisimme kirkossa ja arkkihiippakunnassa olla teille avuksi ja tueksi? 


Kuvaile itseäsi johtajana

Minulla on pitkä ja vahva kokemus erilaisista johtamis- ja esimiestehtävistä Suomessa ja ulkomailla. Se tuo perspektiiviä ja ymmärrystä tässä moninaisessa ja vauhdikkaassa maailmassa. Olen johtajana innostava, aikaansaava ja uudistava. Tartun toimeen, kun muutoksia ja muutosta tarvitaan. Johtajan tehtävänä on katsoa kauas ja luoda suuntaa. Siitä saan usein kiitosta. Tällä hetkellä työskentelen yhdessä Suomen suurimmista seurakunnista.  Johtuen jäsenmäärän laskusta Helsingissä sekä kiristyvästä taloudesta, olemme joutuneet tarttumaan toimeen ja luopumaan monesta, mutta ennen kaikkea olemme lähteneet rohkeasti tekemään uudella tavalla, myös kirkkorakennusten ulkopuolella. Olemme panostaneet alueen ihmisten kuuntelemiseen sekä uudenlaiseen viestintään. Tiedän, millaista on toimia muutosjohtajana haastavassa tilanteessa. Vaikka johtaminen on välillä yksinäistä, on tärkeää tehdä yhdessä. Malmilla iloitsen esimiestiimistämme sekä luottamushenkilöistämme, joiden kanssa on hyvä tehdä yhdessä. 

Kerro lyhyesti, kuka olet?

Jouni Lehikoinen Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra. Olen 59 vuotias viiden lapsen isä ja kahden lapsenlapsen ukki. Olen toiminut pappina vuodesta 1984 alkaen Turussa, Karinaisissa(Pöytyä) ja Paimiossa. Nykyisessä virassani olen toiminut vuodesta 2003 alkaen. 

Miksi olet asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispaksi? 

Tähän piispaehdokkuuteen minua pyysivät monet eri tahot, jotka ovat nähneet työni kirkkomme sisällä merkitykselliseksi ja uusia uria avaavaksi. Se on luottamuksellinen haaste, johon sain tarttua. 

Uskon, että kokemuksellani voisin olla rakentamassa hyvällä tavalla kirkkomme työtä ja luottamusta hiippakunnassa ja koko kirkossa. 

Onko Sinulla itselläsi partiotaustaa, mitä ajatuksia partio sinussa herättää? 

Itselläni ei ole lapsuuden/nuoruuden partiotaustaa, mutta partio on tullut matkan varrella tutuksi niissä seurakunnissa, joissa olen saanut tehdä työtä. Partion näen merkittävänä seurakunnallisena nuorisotyön muotona, jolla on oma tärkeä paikkansa paikallisseurakunnissa. Partio on positiivinen ja rohkaiseva hyvän elämän tukija ja kasvattaja. 


Mikä sinusta on partion rooli yhteiskunnassa?  

Partion rooli yhteiskunnassamme on olla yhtenä kasvattajana ja vaikuttajana erityisesti lasten, nuorten ja perheiden parissa. 

Se kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ja lähimmäisyyteen, mitkä ovat entistäkin tärkeämpiä asioita vihapuheen ja kovenevien arvojen maailmassa. 


Miten kehittäisit partion ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyötä hiippakunnan alueella?  

Hyvien suhteiden vaaliminen edelleenkin, partioyhdyshenkilöiden panostuksen skarppaaminen, yhteistyötarpeiden kartoittaminen jokaisessa seurakunnassa, partiolaisten läsnäolo seurakuntien kasvatuksen tiimeissä ja työryhmissä, uskontokasvatuksen mahdollisuuksien ja tarjonnan kehittäminen seurakuntien puolelta ym. 


Kuvaile itseäsi johtajana 

Olen innovatiivinen, helposti lähestyttävä pelinrakentaja. Ihmisten johtaminen, hyvän ja turvallisen työyhteisön ja ilmapiirin luominen on mielestäni johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Samalla johtaja, johon voi luottaa ja joka osaa myös tunnustaa keskeneräisyytensä ja virheensä. Johtaja, joka katsoo tulevaisuuteen, eikä ole kiinni menneisyydessä. 

Kerro lyhyesti, kuka olet? 

Olen Mari Leppänen, Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani. Perheeseeni kuuluvat puoliso ja 18-, 16- ja 14-vuotiaat lapset.  Asumme Littoisissa. Harrastan ulkoilua, uintia kylmissä vesissä ja ikonimaalausta.  

Hiippakuntadekaanina vastaan hiippakunnan kehittämistyöstä ja muun muassa johtamiskoulutuksesta. Tehtäväni on tukea arkkihiippakunnan 51 seurakuntaa, niiden yhteistyötä, työyhteisöjä, esimiestyötä ja hallintoa. Käytännössä tämä toteutuu ohjauksen, konsultoinnin, koulutuksen ja viestinnän keinoin. 

Koulutukseltani olen filosofian ja teologian maisteri. Työskentelin ensin elämäkertojen ja viestinnän parissa. Kirkossa olen tehnyt töitä tiedottajana ja pappina seurakunnassa, projektipäällikkönä kirkkohallituksessa, piispan eritysavustajana ja hiippakuntadekaanina Turun arkkihiippakunnassa, siirtolaispappina kirkon ulkosuomalaistyössä Espanjassa, projekti- ja luottamustehtävissä kirkollisissa järjestöissä sekä toiminut vapaaehtoisena omassa kotiseurakunnassani. 

 
Miksi olet asettunut ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispaksi? 

Arkkihiippakunnan seurakunnat ja niiden tulevaisuuden kysymykset ovat olleet viime vuosien aikana työni keskeisintä sisältöä. Tunnen hiippakunnan seurakunnat ja seurakuntien vastuunkantajat. Työssäni olen perehtynyt kirkon ja hiippakunnan seurakuntien muutostilanteeseen. Olen ollut kehittämässä yhdessä seurakuntien ja muiden arkkihiippakunnan toimijoiden kanssa uudenlaista työnäkyä, joka edellyttää yhteistyötä ja kykyä toimia erilaisissa verkostoissa. 

Tunnen piispan työn ja tehtävät. Minua on pyydetty ehdokkaaksi, sillä kutsujat ajattelevat, että voisin olla kirkossa uuden sukupolven johtaja, joka edustaa avaraa kristillisyyttä ja arvostaa myös arkista hengellisyyttä.    

 
Onko Sinulla itselläsi partiotaustaa, mitä ajatuksia partio sinussa herättää? 

Partio on hyvinkin tuttu. Sekä vanhempani että lapseni ovat partiolaisia. Isäni kuului Haapajärven Eräpoikiin, äitini Kinahmin Kiipijöihin ja lapseni Liedon Eränkävijöihin, joka on yksi Suomen suurimmista lippukunnista. Partio on ollut meidän perheessä tärkeä harrastus, joka on synnyttänyt ystävyyksiä, vahvistanut luontosuhdetta, opettanut muun muassa erätaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä kasvattanut ja ohjannut vaikuttamiseen.  

Kotimme naapuritalossa on Liedon Eränkävijöiden yksi kolo, jossa kokoontuu useampi partioryhmä. Partio hyvällä tavalla kuuluu ja näkyy siis arjessa. Arvostan partiossa eri ikäisten tekemää vapaehtoistyötä.  

Mikä sinusta on partion rooli yhteiskunnassa? 

Partio tekee vaikuttavaa nuoristyötä. Esimerkiksi arkkihiippakunnan alueella partio tavoittaa viikoittain tuhansia eri ikäisiä ihmisiä lapsista aikuisiin.  Partion vahvuus on siinä, että se tavoittaa hyvin erilaisista taustoista tulevia lapsia ja tukee heidän kasvuaan, kasvattaa jo nuoresta toisten johtamiseen, vaikuttamiseen ja palvelemiseen. Partion vahvuus on myös se, että nuoret saavat olla itse mukana päättämässä asioista ja vaikuttamassa. Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös luonto- ja ympäristöarvojen korostuminen.  

Partiolla ja seurakunnilla on samankaltaisia tehtävä tukea nuoria heidän kasvussaan ja luoda elämään merkityksellistä sisältöä ja hyvää yhdessäoloa.  

 
Miten kehittäisit partion ja evankelisluterilaisen kirkon yhteistyötä hiippakunnan alueella? 

Partion ja seurakuntien yhteistyötä on monenlaista. Toisaalla partio on seurakunnan yksi työmuoto, toisaalla partio on tehnyt seurakunnan kanssa yhteistyösopimuksen ja toimii seurakunnan läheisenä yhteistyökumppanina. Partion kanssa tehtävää yhteistyötä on kirkossa syytä arvostaa. Tärkeää on, että seurakunnat tutustuvat partiolippukuntien toimintaan ja seurakunta ja lippukunnat yhdessä miettivät, miten ne voisivat tukea toistensa työtä.  

Partiolla on paljon osaamista luonto- ja ympäristökysymyksissä. Toivoisin, että tämä voisi olla sellainen yhteistyön kehittämisen osa-alue, jossa partio voisi olla enemmän seurakuntien apuna ja tukena.  

Yhteistyö saisi vahvistua myös siinä, että rinnakkain toimimisen lisäksi nähtäisiin yhteisiä tehtäviä. Partioihanteissa puhutaan oman vastuun ja velvollisuuden tunnistamisesta ja tuntemisesta. Seurakuntien kanssa yhdessä tehtävää auttamis- ja avustustyötä voisi olla enemmän. Tästä vahva kokemuitselleni oli yhteistyö turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Liedon seurakunta tarjosi tiloja hätämajoitukseen. Olin silloin mukana yhtenä vapaaehtoisena. Partiolaiset organisoivat muun muassa yövalvonnan. Vaikuttavaa on se, miten organisoidusti toimitaan ja se, että se tehdään, mitä luvataan.   


Kuvaile itseäsi johtajana.
 

Olen sitoutunut kirkon tehtävään ja arvoihin. Katson rohkeasti tulevaisuuteen. Osaan innostaa ja luoda visioita.  

Olen kiinnostunut ihmisestä ja minulle on luontaista toimia yhdessä.  Tärkeää minulle on jokaisen kunnioittaminen, pyrkimys rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Olen kuunteleva ja keskusteleva sekä valmis oppimaan ja kehittymään.